Komisario Gordionin solmio

Michael "Rayn poika" Cooneyn kirjoittaman farssin Ilmasta rahaa ensi-ilta siis tänään klo 19 Liedossa. Mukana myös blogistinne pienessä roolissa päähenkilön Yrjö-setänä. Voin sanoa, ettei jännitä yhtään. Vaikeinta tulee olemaan pokan pitäminen, kun esitän tajutonta ja ympärilläni heitellään vitsejä. Ne vitsit olen tosin kuullut jo niin monta kertaa, etteivät ne enää naurata, mutta yleisön reaktiot niihin voivat yllättää.

Enää ei tarvitse hetkeen harjoitella. Tämänpäiväinen kenraaliharjoitus meni rennosti ilman yleisöä. Huomenna siis ensi-ilta. Myös muualla lähiseudulla on huomenna ensi-ilta. Muualla oli tämä ilta annettu vapaaksi. Meillä sen sijaan on "painettu" pitkää päivää jo kauan. Vapaailta olisi tehnyt hyvää, mutta emme vissiin ansainneet sellaista.
 

Teatterissa toiseksi viimeinen harjoitus, jota oli seuraamassa "surevia omaisia". Meni ihan kohtuullisesti eli sen verran hyvin, että ensi-iltaan voi lähteä luottavaisin mielin, mutta kuitenkin niin, että parantamisen varaa vielä jäi. Kohtuullisesti kuului myös naurua katsomosta. Ei ehkä ihan niin paljon kuin farssin kyseessä ollen toivoisi, mutta kumminkin.
 

Pitkin päivää tänne blogiin on tullut spämmikommentteja. Joku ilmeisesti kokeilee botteja, jotka osaavat selviytyä tarkistuskysymyksestä ja esikatselun pakollisuudesta. Hyvin tuntuu toimivan. En vaan voi tajuta, miksi moista pitää tehdä. Spämmilinkkien osoitteetkin näyttävät sellaisilta, ettei niiden takana ole mitään. (En kokeillut). Miksi siis ylipäänsä vaivautua? Harjoittelua jotain isompaa huijausta varten?
 

Kurjahko päivä töissä. Kotiin huonotuulisena. Harjoituksiin huonotuulisena. Harjoitukset alkoivat myöhässä, ne menivät huonosti ja kestivät aivan liian kauan. Palelsi ja keljutti. Kotona oli sentään vaimon tekemää ruokaa, joten ihan hukkaan ei päivä mennyt.

Ensimmäinen kokonainen läpimeno sujui itse asiassa melko mallikkaasti. Mitään isompi ongelmia ei ilmaantunut. Suurin hankaluus on käsikirjoituksessa. Se ei nimittäin juuri pöhkömpi voisi olla. Sille ei "karja" (obskuuri popkulttuurireferenssi) mitään mahda. Kummasti kuitenkin tämäkin sekamelska muodostui loppujen lopuksi (lähes) valmiiksi näytelmäksi.
 

Meripäivät kaupungin keskustan takana meren rannassa ei ollut mikään mainittava yleisömenestys, vaikka ihan kelvollista ja jopa hyvää ohjelmaakin olisi ollut tarjolla. Minun oli määrä olla teatteriporukan kanssa esittelemässä teatterin toimintaa. Se vaan, että yhdistysten esittelytori oli niin syrjässä kaikista muista tapahtumista, ettei juuri kukaan osunut edes eksymällä yhdistyksiin tutustumaan. Toisaalta ne muutkaan tapahtumat eivät yleisöä keränneet.

Ensi-ilta on viikon kuluttua ja  ensimmäinen "koeyleisö" jo sitäkin ennen. Asiat ovat pahasti kesken monilla rintamilla. Kuinkakohan käy? Yhtään kokonaista läpimenoa ei ole ollut, mikä on todella erikoista ainakin aiempiin produktioihini verrattuna. Sadekausi alkoi ja häiritsee "teoksen" syntymistä. Lavasteiden maalaus on aika mahdotonta, eikä kylmässä värjötteleminen treeneissä varsinaisesti lämmitä. (Hei, huomasitteko, mitä tein?)
 

Kypsyttyäni töissä alituisiin keskittymiseni tuhonneisiin häiriötekijöihin päätin lähteä lounaalle hiukan kauemmas kuin samassa rakennuksessa olevaan työmaaravintolaan. Kutsuin lomailevan rouvani mukaan ja lähdimme Kupittaan paviljonkiin. Jonossa edessämme oli noin 5 ihmistä, mutta jono ei edennyt viidessä minuutissa yhtään.

Tänään on Aku Ankan syntymäpäivä (kuoriutumispäivä) Ankka-kaanonin mukaan. Onnea vain. Juhlan kunniaksi ostin marketista "miestenlehden" eli AKU. (Aku-piste) -nimisen julkaisun, kun huomasin sen sisältävän Barks-sarjan ja olin muutenkin sen verran utelias, etten pitänyt vajaata kahta euroa liian korkeana hintana.