Komisario Gordionin solmio

Lauantaina oli sen verran aurinkoista, että uskalsimme viedä lumilapiot ja -kolat varastoon ja tuoda terassikalusteet ulos. Yltiöoptimismia... Kahvinjuonti ulkosalla oli itse asiassa melko mukavaa.
 
Tänään terassilla istuessamme näimme ensimmäisen perhosen tälle vuodelle. Nokkosperhonen. Kevät tulee, jollei jo tullut.
 
 

Ostin imurointirobotin, kun halvalla sain. Vielä en ole päässyt kokeilemaan, sillä käyttöohjeen mukaan robotin akkua pitää ladata 16 tuntia ennen ensimmäistä siivoussessiota. Huomiseen siis.

Kuopus täytti eilen 7 kuukautta. Tänään hän pysyi lattialla seisaallaan (tosin sohvasta tukea ottaen) muutamia sekunteja. Siitä se lähtee, maailmanvalloitus.
 
Aamulla löysin kutsumattoman vieraan talostamme. Viritin ansan ja illansuussa Mus musculus oli hengettömänä hiirenloukussa. Viimeksihän vastaavia kävi pari vuotta sitten. Viime talvena vältyimme moisilta. Taikka sitten emme vain huomanneet. No, sota jatkuu.

Tämän päivän agendana oli sairaalassa käyminen isää katsomassa. Pahin lienee ohi, mutta tulevaisuus huolestuttaa silti.
 
Ostin torstaina kaupasta kaksi Runebergin torttua. Söimme ne tänään ihan vain perinteen vuoksi. Ei niitä enempää kuin yhden vuodessa viitsisikään syödä. Apropos, kerran melkein sain Runebergin roolin eräästä näytelmästä, mutten sitten saanutkaan.
 

Tein lisää lumitöitä. Pahaa pelkään, että tänä talvena joutuu vielä muutaman kerran kolaamaan.
 

Tänään olen saanut tehdä lumitöitä. Heti aamusta ja sitten muutamaa tuntia myöhemmin uudelleen. Kolmas kertakin olisi tarvittu, mutta säästin sen huomiseksi.
 
Luimme perheen kesken ääneen erään näytelmän. Siinä on aivan loistava ja moniulotteinen teksti, mutta se ei (vaimon mielestä) olisi mikään kaupallinen menestys. Silti hiukan houkuttelisi saada se tehtyä. Tai edes nähtyä.

Meidän piti tehdä pihatöitä, mutta satoi koko päivän, joten emme tehneet. Joskus toiste sitten.
 

Tänään ei ohjelmassa ollut kuin kotihommia, jollei paria puhelimitse ja tietokoneitse hoidettua teatterin asiaa huomioida.
 
Löysin vihdoin tarpeellisen osan keittiön tiskialtaan viemäriin, mutten silti saanut ongelmaa täysin ratkaistua. (Hiukan parempaan jamaan kumminkin). Pitänee kohtapuoleen alistua ja etsiä joku "Rane" jostain apuun.
 
Sorruin katsomaan telkkarista Ritari Ässän uutta versiota. Huono tikki.

Tänään on kesälomani viimeinen päivä. (Tarkkaan ottaen loman viimeinen päivä tosin taisi olla jo perjantaina ja nyt on "vain" viikonloppuvapaa). Kävimme Ikeassa ostamassa massiivipuisen tv-tason ja sen jälkeen etsimme lounaspaikkaa. Mielessämme oli Kultainen hirvi, jossa on aina ollut tosi hyvää ruokaa. Ilmeisesti oli nytkin, sillä siellä oli niin paljon porukkaa, ettei meille ollut paikkoja.
 

Pyydän kiinnittämään oheisessa kuvassa huomiota seuraaviin seikkoihin: a) Vaja on valmis. b) Vajassa on puita. c) Maassa ei ole lunta. Tänä vuonna ei siis käy niin kuin viime vuonna kävi. Sain puiden hakemisessa ja latomisessa talkooapua teatterista tutulta kaverilta. Suuret kiitokset!