Komisario Gordionin solmio

Viimeviikkoinen elokuva-avustajakeikka poiki toisenkin tilaisuuden vilahtaa filmillä (sillä viimeksi kesken jäänyt kohtaus oli tietenkin kuvattava loppuun). Lähdin tänään töistä paljon normaalia aikaisemmin ehtiäkseni Paattisille odottamaan. Hullun hommaa tämä tällainen.

Turun seudulla on keväästä asti kuvattu peräti kuutta Vares-leffaa, joihin on haalittu avustajiksi melkein kaikki lähiseudun harrastajanäyttelijät ja lisäksi valtava joukko muitakin. Olen joitakin tuttujani "trokannutkin" avustajien etsijöille, mutta kuitenkin itse väistänyt kaikki värväysyritykset, kun aikatauluni ei millään ole joustanut mukaan lähtemiseen enkä ole sitä paitsi ollut "tarvittavankaltaista materiaalia".
 

Aika paljon mahtui tähänkin lauantaihin, vaikka nukuinkin yhteentoista asti. Kaurapuuron syötyäni lähdin kaupungille ja ostin koko vuodeksi lukiokirjoja (auts!). Tällä kertaa en edes yrittänyt tilata niitä netistä, koska Akateemisen kirjakaupan nettikauppa nyt on mitä on eli tuskallisen hidas. (En tosin ole viimevuotisen kokemuksen karkoittamana toista kertaa kokeillutkaan). Akateemisen tarjoama 20% alennus kirjat ajoissa ostaville sen sijaan minulle kyllä kelpasi.

Terry Gilliamin mielikuvitus hakee vertaistaan. Niin se vain on. Katsoimme The Imaginarium of Doctor Parnassus -nimisen elokuvan. En vaan yhtään tiedä, mitä sillä haluttiin sanoa (paitsi se, että Heath Ledger on kuollut ja kaverit hiukan jeesasivat, että saatiin filmi valmiiksi), mutta olipa upean näköistä kuvaa, kuvakulmaa ja siirtymiä kuvasta toiseen. Visuaalinen ilme oli harvinaisen näyttävä. Ehkäpä juonta ei silloin niin kovin tarvita...
 

Lähdimme Länsikeskukseen käydäksemme ostoksilla eräässä erikoisliikkeessä, mutta sepä olikin jo mennyt kiinni. Niinpä sitten "sijaistoimintana" penkomaan Kodin ykkösen dvd-laareja. Löysin mm. ranskalaisen elokuvan 99 frangia, josta en mitään ennalta tiedä, mutta koskapa Kauppalehden Toni Jerrman sitä levykotelon takakannessa kehui, niin olihan se pakko ostaa.
 

Meripäivät kaupungin keskustan takana meren rannassa ei ollut mikään mainittava yleisömenestys, vaikka ihan kelvollista ja jopa hyvää ohjelmaakin olisi ollut tarjolla. Minun oli määrä olla teatteriporukan kanssa esittelemässä teatterin toimintaa. Se vaan, että yhdistysten esittelytori oli niin syrjässä kaikista muista tapahtumista, ettei juuri kukaan osunut edes eksymällä yhdistyksiin tutustumaan. Toisaalta ne muutkaan tapahtumat eivät yleisöä keränneet.

Päiväni kului elokuvanäytteljänä. Kokemus oli melko mielenkiintoinen, joskin minulle jäi sellainen fiilis, etten oikein saanut itsestäni irti juuri sitä, mitä ohjaaja olisi tahtonut. Ei voi mitään. Kun ei osaa, niin ei osaa. Vastanäyttelijänäni oli muuan "samoista merkeistä" jo kymmenen vuoden takaa vanha tuttu, jota en ollut nähnyt vuosikausiin. Oli oikein mukava nähdä pitkästä aikaa.
 

Melkoinen lorvimispäivä. Heräsin vasta puolen päivän jälkeen. Onkin ollut hiukan "rästejä". Tein makaronilaatikkoa. Unohdin siitä kaikki (siis aivan kaikki, jollei sipulia lasketa) mausteet, mutta siitä huolimatta vaimo sanoi sitä hyväksi ja kehui maustamistani. Outoa kylläkin, tajusin unohtaneeni mausteet vasta, kun vaimo kysyi, mikä on tämä erikoisen makuinen mauste tässä... No, itse asiassa looda maistui ihan hyvältä silti.
 

Sain pienen filmiroolin (kiitos vain suosittelijalle). Sunnuntaina kuvataan se yksi ja ainoa kohtaus, jossa tekeillä olevassa filmissä esiinnyn. Kohtaus on lievästi sanoen "oudohko". En ole nähnyt muiden kohtausten käsikirjoitusta, joten en osaa edes sanoa, millaisesta filmistä on kysymys. Toivottavasti en ylläty ikävällä tavalla sitten aikanaan, kun filmi valmistuu.

Vietimme vappuaattoa ulkona eli kotipihalla. Kokosin vaimoni ostamat puiset viljelylaatikot ihastellen sitä, kuinka hyvin osat sopivat toisiinsa ilman väkivaltaa. Seuraavaksi yritin saada moottoripyörääni käyntiin. Turhaan. Käynnistysmoottori kyllä "pörisi", mutta kone ei käynnistynyt. Kenties polttoaine mennyt huonoksi tai jotain. Ei voi tietää, jos ei ymmärrä moisista.