Komisario Gordionin solmio

Kuopus sai kastelahjaksi hienon säästökurpitsavaunun. Siihen kertyi jo ristiäisissä jonkin verran rahaa. Kun vaimo kävi nyt kuluneella viikolla avaamassa kuopukselle oman tilin, hän tarjosi Maariankadun Osuuspankissa säästökurpitsavaunusta ottamiansa setelirahoja vauvan tilille pantavaksi.

Työpäivä ei ollut paras mahdollinen. Tarkoitus oli tehdä rasitustesti koodaamalleni sovellukselle, mutta siitäpä ei tullutkaan mitään, kun sovellusta pyörittävä palvelin hyytyi levytilan puutteeseen jo ennen varsinaisen testin alkua. Liki tuhat kirjautunutta opiskelijatestaajaa ympäri "maailmaa" odotti sormi liipasimella vain huomatakseen, että maalitaulu katosi jonnekin usvaan. Paskempi juttu.

Oheisissa kuvissa kaksi samasta tapauksesta kertovaa leikettä. (Klikkaa suuremmaksi). Toinen on Ylen uutisten sivuilta ja toinen Iltalehdestä. Jompikumpi valehtelee.
 

Viimeistelin viime yönä erästä massapostitusta, jota myös jäsenkirjeeksi kutsutaan. En kirjeen valmistuttua enää jaksanut väsätä postitustarroja vaan jätin sen puuhan aamuksi. Vaan annas olla. Yhdistyksen nettipohjainen jäsenrekisteriohjelmisto ei suostunutkaan vanhaan tapaan antamaan tietoja ulos .csv-tiedostona. Se ei suostunut edes ottamaan muuttuneita jäsentietoja vastaan.

Koko ilta meni nörtätessä. Koko päiväkin, itse asiassa, mutta päivällä eri projektissa. Iltahommani tuli valmiiksi (vaikka eihän softaprojekti koskaan täysin valmiiksi tule; aina olisi viilattavaa).
 

Teboil tarjoaa ammattiyhdistysliitto Pardian jäsenille huimaa etua: alennusta polttoainelitrasta. Ihan kiva. Se vaan, että työmatkani varrella olevalla Teboil-asemalla litra bensiiniä maksaa jäsenalennuksenkin kanssa enemmän kuin melkein vieressä olevalla toisella asemalla. Kuulemma tuollaisia "etuja" annetaan siksi, että saadaan enemmän asiakkaita.

Kävin tänään luultavasti viimeistä kertaa nykyisellä työterveyslääkärilläni. Työpaikka on kilpailuttanut "asioita" ja vuoden alusta terveyttämme hoitaa eri pulju. Töissä on jo pyydetty työläisiltä lupa siirtää terveystiedot nykyiseltä firmalta toiselle. Toivottavasti tiedot siirtyvät hiukan paremmin kuin nykyisen firman eri toimipisteiden välillä.

Soitin ja kysyin, milloin viimeistään keskiviikkoillalla saapuvaksi luvatut "mies ja kone" tulisivat, kun ei vielä torstaiaamullakaan näkynyt. Vastaaja oli kovasti "hämillään" ja sanoi unohtaneensa koko asian. (Että sellaista asiakkaista välittämistä). Lupasi, että klo 17 tapahtuu ja niin tapahtuikin. Bobcat ajoi pihaan ja parissakymmenessä minuutissa paalut olivat paikoillaan. Nyt kelpaa viikonloppuna askarrella puuvajaa.
 

"Iisakin kirkko" -projektini ei tunnu etenevän. Maanantaina minulle luvattiin, että viimeistään keskiviikkoillalla tulee mies koneen kanssa ruuvaamaan paalut maahan. Ei näkynyt eilen. Ei näkynyt tänään. Ei kuulunut edes soittoa. Eivät vissiin pienasiakkaan rahat kelpaa suurelle yritykselle. Ottaa hiukan päähän.

Yritin ruuvata alkuviikolla ostamiani käsinasennettavia ruuvipaaluja maahan. Eihän siitä mitään tullut. Sain ne puoleen väliin tarkoitetusta syvyydestä, mutta sitten en yksinkertaisesti vain jaksanut enää vääntää. Apuvälineenä käyttämäni rautakanki melkein taipui eikä paalu silti hievahtanutkaan yhtään enempää.