Komisario Gordionin solmio

Sain luettua Jo Nesbøn kirjan Panssarisydän. Oikein hyvä. Luulin jo puolessa välissä, että kirjan "keissi" olisi tullut valmiiksi, mutta vielä mitä. Niillä vaiheilla alkoi yllättävien käänteiden sarja, joka ei ottanut millään loppuakseen. Niitä vain tuli ja tuli. Kirjassa oli myös viittauksia aiempaan kirjaan, jota en ole lukenut. "Huolestutti" hiukan, että aiemman kirjan juoni paljastetaan tässä, mutta (luullakseni) niin ei kuitenkaan käynyt.
 

Rankka työpäivä, johon toi virkistävän katkon lounas Parillassa. Siellä ei koskaan ole tarvinnut ruokaan pettyä, eikä tarvinnut nytkään.
 
Lounaan jälkeen uppouduin koodaamaan ja huomasin vasta viiden jälkeen, että kotiin saa jo lähteä. Kotona odottivat lumityöt. Raskasta lunta kaiken lisäksi. Saisi jo loppua tältä talvelta.
 

"Me teemme teidän firmastamme minuutin mittaisen esittelyvideon, jossa näytetään kuvaa teidän tiloistanne ja ääninäyttelijä kertoo taustalla teidän toiminnastanne. Sitten me asetamme videon näkyviin omaan hakupalveluumme ja järjestämme teidät Google-hakujen kärkeen ja voitte jopa näyttää videota kotisivuillanne. Me maksamme videon tuotantokustannukset ja kaikki. Teille jäisi maksettavaksi vain 99 euroa kuukaudessa 12 kuukauden starttisopimuksella".
 

Tänään on kesälomani viimeinen päivä. (Tarkkaan ottaen loman viimeinen päivä tosin taisi olla jo perjantaina ja nyt on "vain" viikonloppuvapaa). Kävimme Ikeassa ostamassa massiivipuisen tv-tason ja sen jälkeen etsimme lounaspaikkaa. Mielessämme oli Kultainen hirvi, jossa on aina ollut tosi hyvää ruokaa. Ilmeisesti oli nytkin, sillä siellä oli niin paljon porukkaa, ettei meille ollut paikkoja.
 

Tänään vihdoin sain puuvajan viimeistelyä vaille valmiiksi. Asensin kattohuovat ja maalasin sen osan, joka vielä oli maalaamatta. Vielä pitää asentaa "kiväärinlukko" (asennusohjeessa mainittu termi) eli haka ovenpuolikkaisiin, jotta ovet pysyvät kiinni tuulellakin. Teen sen sitten, kun maali on kuivunut. Varmaan pitäisi maalata vielä toiseen kertaan, mutta jätän sen suosiolla ensi kevääseen tai kesään. Sainpa projektin kuitenkin riittävän valmiiksi ennen talvea!

Vietin päivän melkein kokonaan sairaalassa vastasyntyneen tyttäreni ja vaimoni seurassa. Väillä kävin kaupassa ja pizzalla aina luotettavassa Pizzeria Napolissa vanhemman tyttäreni kanssa.
 

Vaimolla oli taas aihetta juhlia akateemisia saavutuksiaan (joita en tässä julkene luetella, sillä vaikken minä olekaan vaatimaton, hän on) ja niinpä hän oli viime perjantaista oppia ottaneena varannut meille illallisristeilyn höyrylaiva Ukkopekalle, joka lähti illansuussa kohti Loistokaria.
 

Minulle tarjottiin (taas) illallinen. Olimme ajatelleet lähtevämme illallisristeilylle Ukko-Pekalla, mutta kun meillä ei ollut etukäteisvarausta, jouduimme jäämään rannalle. Samoin kävi Rudolfinan kanssa, joten turvauduimme varasuunnitelmaan.
 

Sain karhukirjeen vakuutusyhtiöltä. En kuulemma ole maksanut uuden autoni vakuutuksia. En varmaan olekaan niin. Minulla piti olla suoraveloituksessa kaikki vakuutukset, mutta ei kai sitten. Toisaalta en ollut saanut ensimmäistäkään laskua. Pitänee ensi viikolla selvitellä, täytyykö minun todella maksaa viivästysmaksuja, vaikka "olen ihan syytön".
 

Kävimme "rantalounaalla" Rudolfina-nimisessä laivassa. Erittäin, erittäin hyvä ruoka, eikä lounashinta (8.60 €) ollut lainkaan liikaa monipuolisesta valikoimasta. Suosittelen voimakkaasti.
 
Sain luettua loppuun Andrea Camillerin Montalbano-dekkarin Yön tuoksu. Erikoinen loppuratkaisu, joka ei ollut mieleeni, mutta muuten kirja oli silti hyvä. Olen nyt lukenut kaikki Camilleri-suomennokset. Lisääkin lukisin, jos olisi. Alkukieli (italia) kun ei minulta suju.