Komisario Gordionin solmio

Olin illalla parin teatterikaverin kanssa "hunningolla". Sunnuntai sujuikin sitten väsyneesti. Ruokailun jälkeen raahauduin harjoituksiin, joista kotiin palattuani kävin saunassa. Sen jälkeen olen jatkanut lorvimista. Alkavalla viikolla aion olla skarpimpi.

"Toisaalla" puhaltavat uudet tuulet vaikuttavat saavan aikaan hyviä tuloksia ainakin mitä PR-toimintaan tulee. Olen iloinen siitä, sanoo nimimerkki "joitakin aiempia otteita ihmetellyt".
 

Keittiöaltaan viemäri alkoi tihkua vettä alakaappiin. Huomasimme asian jo viime viikolla ja niinpä tein jo silloin hiukan putkitöitä. Ensi alkuun näytti, että sain korjattua vian, mutta vielä mitä. Niinpä sitten tänään töiden ja teatteriharjoitusten välillä purin melkein koko systeemin, puhdistin osat (käytöstä poistetulla) hammasharjalla ja kiinnitin ne takaisin yrittäen olla huolellinen, jotta tiivisteet asettuisivat oikeille kohdilleen. Hyvä tuli.

Ensimmäinen lukuharjoitus takana. Roolihahmojen luonteen etsiminen ja omaksuminen voi siis alkaa itse kullakin. Suomentaja on saanut aikoinaan "oivalluksen" ja päättänyt ilmentää esittäväkseni saamani hahmon hollantilaisuutta siten, että hahmo ei käytä puheessaan lainkaan possessiivisuffikseja. Tuollainenhan on nykyisin ihan tavallista puhekielessä, joten kuinka kukaan yleisössä edes tajuaa hahmoni puhetyylissä mitään outoa? Ehkä ei tarvitsekaan tajuta.
 

Otin vaarin saamastani tarkemmin määrittelemättömän ajanjakson vihjeestä. Tämä on nyt ensimmäinen blogimerkintä MarsEdit-ohjelmalla. Vielä en oikein tiedä, kuinka näppäräksi tämä osoittautuu eli osoittautuuko sellaiseksi, että kuukauden koekäytön jälkeen viitsii kaivaa kuvetta ja maksaa (sinänsä kohtuullisen) lisenssimaksun.
 

Sanomalehdessä Tuija Heikkilä otsikoi: "Miksei Down-lapsi ole Up-lapsi?". Tuossa on varmaan takana jotain syvällisempääkin tai sitten ei ole. Artikkelista en löytänyt vastausta kysymykseen, joten minäpä vastaan tässä: "Siksi, että henkilö, jonka mukaan oireyhtymä nimettiin ei ollut John Langdon Up vaan John Langdon Down. Joskus se on näin yksinkertaista.
 

Viimeinenkin esitys (joka siis oli eilen) meni kelvollisesti. Ns. viimeisen esityksen jäynät pysyivät kohtuullisissa rajoissa. Minä vedin oman osani samoin kuin ennenkin, enkä siis edes yrittänyt keksiä mitään "omaa hauskaa".
 

Tänään vihoviimeinen kesäteatteriesitys (minun osaltani) ennen vuotta 2012. (Ei ole silti varmaa, viitsinkö "lähteä" vielä silloinkaan (jos edes tarvittaisiin)).
 
Poliisi on ottanut kiinni "rahataikurit". (Klikkaa kuvaa). Periaatteessa hyvä, että huijarit saadaan kiinni, mutta kyllä jokin rangaistus pitäisi (rahojen menettämisen lisäksi) määrätä huijatuillekin. Tuollaisen typeryyden ainakin pitäisi  olla rangaistavaa.
 

Kesäteatterifarssin toiseksi viimeinen esitys muodostui osaltani varsin piinalliseksi. Sadetaika piti, vaikka kaikenlaisilla ukkosmyrskyillä ja rankkasateilla uhkailtiin. Kostea ja nihkeä ilma aiheutti kuitenkin sen, että hyttyset ja etenkin paarmat intoutuivat kiusaamaan.
 

Rehvastelin joskus talvella, että kun en valita pakkasista, saan sitten kesällä rutista helteistä. Melkein tekisi mieleni, mutta olkoon. Eipä ainakaan tarvinnut palella kesäteatterissa, jossa lähti tänään loppurutistus eli viimeinen esitysviikko käyntiin. Nopeasti on päästy tähän pisteeseen, vaikka joskus keväällä vaikutti kovin epätoivoiselta.