Komisario Gordionin solmio

En ole aiemmin saanut sanotuksi, että ääneni on ollut kadoksissa (huomasitteko mitä tein?) viikonlopusta asti. Kävin tänään uudella työterveyslääkärillämme hakemassa samat lääkkeet kuin aina ennenkin. Tiedot olivat näköjään siirtyneet yhdeltä lääkärifirmalta toiselle. Joskus siis tietotekniikka toimiikin.

Sain eilen töissä testausta vaille valmiiksi erään suuritöisen sovelluksen ja ilmeisesti työperäisen stressin helpottuminen aiheutti sen, että pitkään loitolla pysynyt flunssa iski. (Näin ainakin voi kuvitella). Niinpä olen sitten yskinyt ja valuttanut räkää eilisestä asti ja tänäänkin koko päivän. Menin silti töihin, mikä kenties oli virhe, mutta halusin olla itse aamupalaverissa kertomassa työni edistymisestä.
 

En sitten saanutkaan posliinikruunua hampaaseeni. "Vuorossa" ollut hammaslääkäri tutki hammastani ja sanoi rauhallisesti, että "kyllähän tuossa paikan pitäisi pysyä". Hän poisti vanhan paikan kokonaan (mikä sattui "kivasti" kipuhermoon), ruuvasi hampaaseen metallisen nastan ja rakensi uuden paikan sen ympärille. Kuulemma nastaa ei olisi tarvittu, mutta hän laittoi sen silti ihan vain varmuuden vuoksi.
 

Sain keskiviikoksi ajan lohjenneen hampaan paikkaukseen. Siihen asti pitänee vain "kärvistellä" kieli hampaankolossa. Todella kiusallista.
 
JukeQuiz esittää tällä viikolla kirjallisuusaiheisen visan. Pärjäsin huonosti. Osasin vain runsaan viisi, eikä arvaamalla tullut yhtään lisäpistettä. Käypä itsekin kokeilemassa.
 

Tiistaina "takuuhuoltona" saamani hammaspaikka lohkesi irti tänään. Noin vain. En edes ollut syömässä mitään. Hip hei. Ensi viikolla siis puuhaamaan posliinikruunua. Kaipa se kuuluu asiaan, että tässä iässä korjauskustannuksiin on varauduttava. Huokaus.
 
Isäni vointi on kohentunut. Se lohduttaa hiukan, vaikka realiteetit ovatkin, mitä ovat.
 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lähetti minulle kyselyn, jossa minun toivotaan kertovan, paljonko kalastin viime vuonna ja tuliko runsaastikin kaloja? Jos kertoisin kunnon kalavaleita, jäisin kiinni kortitta kalastamisesta. Sitäkö tässä haetaan? Vastasin siis, että en kalastanut viime vuonna ja postitin lomakkeen. Paljon lienee heille hyötyä minun vastauksistani. Luulisi, että parempia vastauksia saisi niiltä, joilla on kalastuskortti.

Tänään oli raskas ja pitkä työpäivä, jonka keskeyttivät vain ruokatauko sekä valokuvaus mahdollisesti joskus, mutta tuskin tarvittavaa kulkulupakorttia varten. Varsinainen työpäivä jatkui vielä päivystysvuorolla, jonka aikana olin kahden kotona vauvan kanssa. Kuopus ei poikkeuksellisesti ollut oikein hyvällä tuulella, mutta pärjäsimme silti ihan kohtuullisesti keskenämme.
 

Tuli tilaisuus lähteä Nummenmäelle katsomaan musiikkinäytelmää Kirkan lahje. Kovin monelle muulle ei ollut sama ajatus tullut mieleen, mikä on sääli, sillä esitys olisi kyllä ollut mainiota sunnuntaiviihdettä useammallekin silmä- ja korvaparille.
 

Kävin taas optikolla. Aika mones kerta sen jälkeen, kun "prosessi" alkoi. Tänään sitten yhteistuumin luovutimme. Ei löytynyt sellaisia piilolaseja, jotka korjaisivat hajataittoni niin, että pystyisin lukemaan kirjaa tai tietokoneen ruutua niiden kanssa. Neljää eri kombinaatiota/linssilaatua kokeilin, eikä mikään ollut tyydyttävä. Ei voi mitään.

Alan yhä enemmän olla taipuvainen uskomaan, ettei hammashuollon päivystyksessä ollut eilen kukaan vastaamassa puhelimeen. Tänään yritin uudelleen soittamalla (kierosti) pari minuuttia ennen kahdeksaa. Heti, kun kello oli kahdeksan, puhelimeen vastattiin ja sain ajan heti. Ei muuta kuin autoon ja paikattavaksi. Olin takaisin töissä noin yhdeksän aikoihin upouusi paikka hampaassani. Saapa nähdä kauanko tuo kestää lohkeamatta.