Komisario Gordionin solmio

Lomanjälkeinen työpäivä. Aika nopeasti sain palautettua mieleen, mihin ennen lomaani jäin. (Muistiinpanot auttoivat).
 
Illansuussa hoitamaan teatterin "edustustehtävää" ja sitten kaupan kautta kotiin. Jääkiekon ohessa tutkiskelin Refinery CMS:n ominaisuuksia. Vaikuttaa helpommalta kuin eilen tutkimani BrowserCMS.

Sanomalehdessä oli työpaikkailmoitus, jossa haettiin ajojärjestelijää firmaan, jonka nimeä en nyt muista. Ei jäänyt nimi mieleen, kun totesin jo heti, ettei minulla ole tarvittavaa pätevyyttä. Vaatimuksina nimittäin olivat logistiikan tuntemus sekä kokemusta ajojärjestelyistä. Eihän minulla tuollaisia ole.

Lomani alkoi. Menen seuraavan kerran töihin vasta toukokuussa. Hiukan jäi kalvamaan, etten saanut valmiiksi aivan kaikkea sitä, minkä olin itselleni tavoitteeksi asettanut. Se ei silti estänyt minua lähtemästä liukuvan työajan puitteissa kotiin jo klo 14.
 
Täysin lomafiilis ei silti vielä ole. Torstaina on teatterilla kokous ja minun pitää kirjoittaa siihen mennessä muutama rutiiniluonteinen paperi kuntoon.
 

Lasten yliopiston kesäleiri-ilmoittautuminen on taas päässyt sanomalehteen. Viimeksi niin kävi kaksi vuotta sitten. (Voi tietenkin olla, että viime vuonnakin kävi niin, enkä vain sattunut huomaamaan).

Lokakuussa ensi-iltansa saavan farssin ilmoittautumis- ja lukutilaisuus oli tänään. Kävinhän siellä minäkin. Paljon on kiinnostuneita, mikä on hyvä juttu siinä mielessä, että ohjaajalla on valinnanvaraa. Nyt oli, hämmästyttävää kyllä, jopa ylitarjontaa miehistä. Näytelmässä on neljä miesroolia, joista on kilpailemassa seitsemän ehdokasta. Neljään naisrooliin on tulijoita vielä enemmän, mutta niin on lähes aina naisroolien kanssa.

Töissä "rasitustestattiin" kirjoittamaani sovellusta jo kolmannen kerran. Tällä kertaa laitteet ja ohjelmistot kestivät testin oikein hyvin. Kriittisimmällä hetkellä testaajia oli noin 250, mikä minusta oli liian vähän, mutta näillä mennään. Huvittavaa ja säälittävääkin minusta on se, että hyvin monet niistä, joille sovellus on tehty, olivat liian "turhautuneita" aiempien epäonnistumisten jälkeen voidakseen osallistua testiin enää kolmatta kertaa.

Vein maanantaina läppärini huoltoon. Koska minulla ei töissä ollut mahdollisuutta käyttää sopivilla ohjelmistoilla varustettua varakonetta, tein tiistaina ja tänään kotona etätöitä omalla iMacillani (jossa luonnollisesti on sopivat ohjelmistot). Oi autuutta. Sain paljon aikaan. Iltapäivällä, työpäivän varsinaisesti jo päätyttyä hain työkoneeni takaisin huollosta, jossa siihen oli vaihdettu parikin olennaista osaa eli näyttöpaneeli ja logiikkakortti.
 

Luin töissä kahvitunnilla Tietokone 3/2011 -lehdestä erinomaisen artikkelin. Johdanto on netissäkin. Koko artikkeli on 6 sivua pitkä ja sen tulisi olla pakollista omaksuttavaa kaikille it-johtajille.
 

Joo. Kriisiä pukkaa joka puolella. Japani on vaihteeksi lähes tuhoutunut. Täällä kotimaassa riidellään siitä, onko nyt oikea hetki vastustaa vai olla vastustamatta ydinvoimaa ja siitä, pitääkö odottaa ruumiiden jäähtymistä, ennen kuin niitä saa käyttää politiikassa omien tavoitteiden ajamiseen.
 

Tänään oli uusi yritys testata kirjoittamaani ohjelmistoa suurella joukolla koe-eläimiä eli opiskelijoita. Pieleenhän se meni taaskin. Viime kerralla kohdattu tilanne oli onnistuttu välttämään resursseja lisäämällä ja niinpä olimme "valvojaisissa" toiveikkaita. H-hetki tuli, eikä mitään tapahtunut. Testattavaa asiaa ei päästy testaamaan. Kolmisensataa opiskelijaa turhautui (kuulemma) vielä lisää.