Komisario Gordionin solmio

Sanomalehdessä oli työpaikkailmoitus, jossa haettiin ajojärjestelijää firmaan, jonka nimeä en nyt muista. Ei jäänyt nimi mieleen, kun totesin jo heti, ettei minulla ole tarvittavaa pätevyyttä. Vaatimuksina nimittäin olivat logistiikan tuntemus sekä kokemusta ajojärjestelyistä. Eihän minulla tuollaisia ole.

Lasten yliopiston kesäleiri-ilmoittautuminen on taas päässyt sanomalehteen. Viimeksi niin kävi kaksi vuotta sitten. (Voi tietenkin olla, että viime vuonnakin kävi niin, enkä vain sattunut huomaamaan).

Teemalta tuli Tuntematon maailma (This Island Earth). Varmaan se on ollut uutena jotain aivan uskomattoman upeaa, mutta ei se nykyisin taida säväyttää kuin paatuneimpia skififriikkejä (joihin minä en kuulu). Pitihän tuo silti katsoa, kun on jäänyt aiemmin kokonaan näkemättä. (Näkemässäni Mystery Science Theater 3000 The Movie -filmissa rienattiin sen torsoksi leikattua versiota).
 

Tänään oli uusi yritys testata kirjoittamaani ohjelmistoa suurella joukolla koe-eläimiä eli opiskelijoita. Pieleenhän se meni taaskin. Viime kerralla kohdattu tilanne oli onnistuttu välttämään resursseja lisäämällä ja niinpä olimme "valvojaisissa" toiveikkaita. H-hetki tuli, eikä mitään tapahtunut. Testattavaa asiaa ei päästy testaamaan. Kolmisensataa opiskelijaa turhautui (kuulemma) vielä lisää.

Siellä sun täällä Blogistaniassa kerrotaan, kuinka Nova Trotters uhkaa oikeustoimilla blogaajia, jotka ovat kirjoittaneet kielteiseen sävyyn erään toisen, kuulemma konkurssin tehneen firman järjestämästä verkkosivukilpailusta. Asiasta kertoi tänään jo Helsingin sanomatkin.
 

Töissä pärähti palohälytin soimaan kesken päivää. Arvasin vääräksi hälytykseksi, mutta tein kuten on ohjeistettu ja poistuin lyhintä reittiä ulos. Sen verran viivyttelin, että nappasin takin päälleni ja lykkäsinpä vielä läppärinikin reppuun. Ihan vain varmuuden vuoksi.
 

Sain eilen töissä testausta vaille valmiiksi erään suuritöisen sovelluksen ja ilmeisesti työperäisen stressin helpottuminen aiheutti sen, että pitkään loitolla pysynyt flunssa iski. (Näin ainakin voi kuvitella). Niinpä olen sitten yskinyt ja valuttanut räkää eilisestä asti ja tänäänkin koko päivän. Menin silti töihin, mikä kenties oli virhe, mutta halusin olla itse aamupalaverissa kertomassa työni edistymisestä.
 

Kun cd-asemaan lykkää audio-cd:n, käynnistyy iTunes, joka käy Gracenote Global Media Database -palvelusta hakemassa cd-levyn sisällysluettelon (jos joku on sen sinne tallettanut). Cd itsessäänhän ei sisällä kappaleitten nimiä ja levyn tunnistaminen perustuukin siihen, että kuinka monta ja minkämittaisia kappaleita levyllä on.
 

Äänivyöryllä eduskuntaan valittu kansanedustaja esittää vakavalla naamalla, että jos Wahlroos ostaa 300 euron farkut ja joku tavis ostaa 30 euron farkut, niin Wahlroos maksaa "samoista farkuista" 61 euroa enemmän arvonlisäveroa kuin tuo tavis.

En sitten saanutkaan posliinikruunua hampaaseeni. "Vuorossa" ollut hammaslääkäri tutki hammastani ja sanoi rauhallisesti, että "kyllähän tuossa paikan pitäisi pysyä". Hän poisti vanhan paikan kokonaan (mikä sattui "kivasti" kipuhermoon), ruuvasi hampaaseen metallisen nastan ja rakensi uuden paikan sen ympärille. Kuulemma nastaa ei olisi tarvittu, mutta hän laittoi sen silti ihan vain varmuuden vuoksi.