Komisario Gordionin solmio

"Iisakin kirkko" -projektini ei tunnu etenevän. Maanantaina minulle luvattiin, että viimeistään keskiviikkoillalla tulee mies koneen kanssa ruuvaamaan paalut maahan. Ei näkynyt eilen. Ei näkynyt tänään. Ei kuulunut edes soittoa. Eivät vissiin pienasiakkaan rahat kelpaa suurelle yritykselle. Ottaa hiukan päähän. Sanonpa vain, että kun joskus tässä lähivuosina alan rakentaa taloa tuohon tonttimme tyhjälle puolikkaalle, tiedän, mistä ainakaan en tilaa minkäänlaisia tarvikkeita tai työvoimaa.
 
Lapsenomainen uskoni siihen, että suomalainen tv-viihde voisi joskus vielä olla hyvääkin, sai tänään taas kauhean kolauksen. Katsoin ensimmäinen jakson typerästi nimetystä ja surkeasti käsikirjoitetusta Yksi Lensi Yli Marin Pesän [sic] -sarjasta. Muita osia minun ei enää tarvitsekaan katsoa. Todella kehnoa oli. Kyllä on Tommi Korpela (joka sentään oli ohjelman parasta antia) tullut vauhdilla alamäkeä Studio Julmahuvin ajoista.
 
Kävin työpaikallani viemässä esimiehelleni lapun, jossa luki mm. "Irtisanoutuminen". Kyseessä oli vakiolomake, jolla pyydetään työstä vapautusta. En kuitenkaan irtisanoutunut vaan "tilasin" isyysvapaata. Minulla on ennen 17.10. tasan 5 työpäivää. Tuntuu... hyvältä.