Komisario Gordionin solmio

Ensimmäinen käyntini Kaarinan nuorisoteatterissa jätti oikein hyvän "jälkimaun". Ensi-iltansa tänään saanut Ella ja jättipotti oli oikein mukava ja hauska ja hyvin viihdyttävä jopa minusta, vaikken kenties kuulukaan lastennäytelmien parhaaseen kohderyhmään. Timo Parvelan Ella-kirjat ovat minulle entuudestaan tuntemattomia, mutta jos (ja kun) näytelmän teksti on niistä otettu,  saattaa hyvinkin olla, että noita tulee tässä joskus luettuakin. Kiinnostus ainakin on herännyt.
 
Näytelmässä oli hyviä henkilöhahmoja ja koko ensemble suoriutui oikein hienosti urakastaan. Esitys itsessään kesti vain tunnin, mutta melkein kaikilla näyttelijöillä oli niin monta eri asua (ja osin rooliakin), että kiirettä on pitänyt vaatteiden vaihdossa. Hienoa oli nähdä, kuinka näyttelijät tekivät eri rooleissaan täysin erilaisia tulkintoja. Maneereista tai siitä, että kaikki eri roolit olisi tehty samalla tavalla, ei ollut tietoakaan. Lahjakasta ja luontevaa porukkaa, täytyy sanoa.