Komisario Gordionin solmio

En ole ehtinyt mainitakaan, että käväistiin vaimon kanssa Tallinnassa pari viikkoa sitten. Ajettiin aamulla aikaisin Länsisatamaan, parkkeerattiin auto ja mentiin laivaan. Muutamaa tuntia myöhemmin oltiin ulkomailla. Meillä oli jokin vaimon varaama pakettimatka, johon kuului yöpyminen Viru-hotellissa (joka on nykyisin Sokos-hotelli; niin ne ajat muuttuvat). Hotellin respassa meitä etuili röyhkeästi eräs vanhempi pariskunta ja kun huomautin heille asiasta, niin alkoi sellainen räpätys, että katsoin viisaammaksi olla hiljaa. Uskomatonta röyhkeyttä. "Ihan sattumalta" vilkaisin heidän täyttämiään hotelliinkirjoittautumislomakkeita ja huomasin, että Saloset (nimi ehkä muutettu) asuvat samalla postinumeroalueella kuin mekin. Toivottavasti eivät tule missään vastaan...
 
Muutoin reissu oli oikein mukava. Tuntikausien tallustelu vanhassa kaupungissa tosin uuvutti meidät siinä määrin, että olimme nukkumassa jo klo 20.30. Sitä ennen ennätimme käydä syömässä Olde Hansassa todella hyvää ruokaa (viineineen, tietty). Seuraavana päivänä tallustelimme hiukan lisää. Kävimme oluella erään tätäkin blogia lukevan herrasmiehen suosittelemassa Hell Hunt -nimisessä pubissa. (Hell Hunt ei muuten ole englantia vaan viroa ja tarkoittaa lempeää sutta). Lounaan söimme Balthasar-nimisessä valkosipuliravintolassa ja oiva valinta oli sekin.
 
Oikein mukava reissu, vaikka olimmekin sen jälkeen todella väsyneitä. Pitänee mennä joskus hiukan useammaksi päiväksi. Viron ooppera hiukan houkuttaisi. Havaitsimme, että siellä kalleimmat liput ovat edullisempia kuin Savonlinnassa halvimmat ja artistitkin ovat parempia tai ainakin kuuluisampia. Kumma juttu tai ei oikeastaan.