Komisario Gordionin solmio

Sain lääkäriltä samat lääkkeet kadonneen ääneni palauttamiseksi kuin viimeksikin. Nyt sitten vain "jännäämään", saanko ääneni kuntoon vajaassa vuorokaudessa eli ennen ensi-iltaa.
 
Tämänpäiväinen yleisökenraali meni itse asiassa melkoisen hyvin (toki vieläkin jäi parannettavaa), mutta oli äänelleni aikamoista kidutusta. Oli aivan turha toivoa, että pysyisin laulunumerossani nuotissa, kun en päässyt riittävän ylös. Yritin sitten vain edes pysyä rytmissä ja lausua sanat jotenkuten ja revitellä (erittäin epävireisesti) niissä kohdissa kun pitää revitellä. No, ei mahda mitään. Näillä mennään. Muuten oli oikein kivaa. Yleisössä oli paljon lapsia ja sen sijaan, että he olisivat häiriköineet, he seurasivat esitystä ja nauroivat erittäin paljon ja juuri niissä kohdisssa kuin toivoimmekin heidän nauravan. Siinä mielessä siis ainakin onnistuimme. Huominen jännittää silti.