Komisario Gordionin solmio

Pankkikorttini siru oikkuili työpaikkaruokalassa tiistaina. Sillä kertaa minulla ei ollut käteistä tarpeeksi mukana, mutta sain luottoa. Pummasin vaimoltani hiukan omien käteisvarojeni jatkeeksi ja kävin keskiviikkoaamulla maksamassa velkani ruokalaan. Samalla reissulla korttiani kokeiltiin uudelleen ruokalaan kortinlukijaan. Eihän se toiminut. Ilmoitin asiasta Osuuspankin verkkopalvelun kautta ja pyysin ohjeita toimivan kortin saamiseksi. Nettisivusto lupasi, että pankista soitetaan 1-3 pankkipäivän kuluessa.
 
Soittoa ei kuulunut vielä torstaina, joten asiaa omin päin selvittääkseni kävin kokeilemassa korttiani pankkiautomaatille. Automaatti ei valittanut mitään sirun toimimattomuudesta vaan antoi kiltisti rahat ulos... Siru ei siis olekaan rikki?
 
Tänään vihdoin pankista soitettiin. Sanottiin, että sirussa ei ole vikaa, jos kerran olen onnistunut nostamaan kortilla rahaa automaatilla. Jaa. Uuden kortin saa kuulemma tilaamalla, mutta se maksaa kympin. Kun kysyin, että eikö siis mitään ole tehtävissä, jos kassalla käy uudelleen näin, kun kuulemma enää kortin tietoja ei voi edes naputella käsin koneeseen. "Pitää olla käteistä mukana". Aha. Mitä hyötyä siis on koko kortista, kysyn vain? Hiukan sieppaa tällainen. Onkohan olemassa sellaista pankkia, jonka antaman kortin toimimiseen voi luottaa? Eihän vika voi olla kortinlukulaitteessakaan, jos muiden kortit kelpaavat, mutta minun ei.