Komisario Gordionin solmio

Ollessani vuonna 1965 kansakoulun ensimmäisellä luokalla opettaja kysyi kerran jotain. Varmuuden vuoksi viittaan, vaikken kuullutkaan mitä kysyttiin. Havahdun siihen, että kaikki nauravat. Katselen ympärilleni ja huomaan, että viittaajia on useita, mutta kaikki paitsi minä ovat tyttöjä. Opettaja kysyy minulta, tiedänkö mitä kysyttiin. Nolona tunnustin, etten tiedä. Oli kysytty sitä, että keillä on kotona valkoiset sukkahousut koulun joulujuhlassa käytettäväksi tyttöjen lumihiutale-esityksessä. Outoa kylläkin, minua ei kiusattu tapauksen jälkeen.
 
Tämä tuli mieleeni, kun minut pyydettiin juontamaan konserttia, joka pidettiin vanhassa kansakoulussani järjestetyn "hyvän olon päivän" yhteydessä. Kerroin sen sitten juontojen yhteydessä. Tuntui huvittavan vielä nytkin.
 
En ollut vanhassa koulussani käynytkään sitten vuoden 1969 kevään, jolloin sieltä pois pääsin siirtyäkseni oppikouluun. Aika samalta se näytti vieläkin ulkopäin katsottuna, mitä nyt oli muutamia uusia rakennuksia tullut lisää. Meininkikin tuntui olevan ainakin osittain entisenlainen. En nyt tässä viitsi/voi kertoa tarkemmin. Tyydyn vain toteamaan, että joillakuilla koulun henkilökunnasta tuntuisi olevan asenteissa tarkistamisen varaa.