Komisario Gordionin solmio

Ensimmäinen lukuharjoitus takana. Roolihahmojen luonteen etsiminen ja omaksuminen voi siis alkaa itse kullakin. Suomentaja on saanut aikoinaan "oivalluksen" ja päättänyt ilmentää esittäväkseni saamani hahmon hollantilaisuutta siten, että hahmo ei käytä puheessaan lainkaan possessiivisuffikseja. Tuollainenhan on nykyisin ihan tavallista puhekielessä, joten kuinka kukaan yleisössä edes tajuaa hahmoni puhetyylissä mitään outoa? Ehkä ei tarvitsekaan tajuta.
 
Suomennoksen pohjalta dramatisoinnin tehnyt käsikirjoittaja ei ollut (ainakaan vielä) ilmentänyt erään toisen hahmon matalaa sosiaalista statusta sillä, että tämä puhuu Turun murretta. Romaanisuomennoksessa niin kuitenkin on ja vaikka suomennos on varsin hyvä sen vähän perusteella, mitä noista asioista ymmärrän, en ole koskaan ollut ihastuksissani huomattuani 1800-luvun lopun englantilaisen kalastajan puhuvan Turun murteella. Jotenkin moinen ei vain hivele kielikorvaani, vaikka käsittääkseni juuri tätä nimenomaista ratkaisua kiiteltiin aikoinaan kilpaa Suomen kulttuuripiireissä.
 
No, joka tapauksessa: harjoituksissa oli kivaa ja produktio saatiin siis nyt toden teolla käyntiin. Lokakuun puolessa välissä nähdään kuinka onnistuimme.