Komisario Gordionin solmio

  • blogi
  • luetut
  • katsotut
  • palaute
Etusivu › Blogit › Gordias's blog

Ostoksilla

Gordias — Su 08.02.2009 klo 19.56

Viime yönä (unessani) kävin Ikeassa. Koska tarkoitukseni oli ostaa vain yksi ainoa säkkituoli, en kiertänyt perinteistä "temppurataa" vaan käytin oikoreittejä päästäkseni mahdollisimman nopeasti ulos. Löydettyäni hakemani, olin matkalla kassalle, kun eräässä oikotiekurvissa eksyin ja menin avoimena olleesta ovesta vahingossa henkilökunnan tiloihin. Siellä osoittautui olevan ihan oma maailmansa, jossa Ikean myyjät shoppailivat (tietenkin ilmaiseksi) ilman ruuhkaa ja ilman rasittavia "aasiakkaita". Oi autuutta.
 
En löytänyt kassaa mistään (koska sellaista ei "paratiisissa" ollut) ja niinpä livahdin ulos, kun huomasin avoimen oven. Tulin parkkipaikalle, jolla keltaiset "vaksimobiilit" (sellaiset New Yorkin taksien näköiset) jahtasivat myymälävarkaita. Aina paikannettuaan myymälästä maksamatta poistuneen asiakkaan, noin viisi autollista vahtimestareita piiritti myymälävarkaan ja kohteli tätä melko kovakouraisesti. Koska olin henkilökunnan parkkipaikalla, en uskonut olevani kovin suuressa vaarassa joutua kiinni varkaudesta, vaikken ollutkaan maksanut säkkituoliani. Mutta koska aikomukseni ei ollut ollut varastaa mitään (ja koska pelkäsin vahtimestareita), palasin takaisin sisälle ja yritin löytää jonkun, jolle selittää asiani ja jolle maksaa ostokseni.
 
Lopulta löysin jonkun, joka suostui kuuntelemaan minua. En vain saanut asiaani kovin hyvin toimitettua, sillä myyjätär puhui minulle tuntematonta kieltä, minkä lisäksi hän kikatteli koko ajan. Minusta tilanteessa ei ollut mitään huvittavaa, joten ihmettelin kovasti hänen outoa suhtautumistaan. Lopulta hoksasin, että hän nauroi sille, että silmälasieni sankojen yläreunassa oli niihin liimaamani vanutupot, jotka esittivät kulmakarvoja. Olin nimittäin pari kuukautta sitten ollut joulupukkina kummitytölleni ja unohtanut irtokulmakarvat laseihini. Aloin sitten nyppiä vanutuppoja irti myyjättären kikattaessa. Ärsyttävää kylläkin, vanua riitti ja riitti. Aina kun sain tukon irti, sen tilalle tuli tuplasti lisää. Lopulta katsoin parhaimmaksi herätä.

‹ Kuukauden peli: Himalaya ylös Madon(nan)lukua ›
  • Unet
  • Gordias's blog
  • Voit kommentoida
Julkaise syötteitä

Päävalikko

  • Etusivu
  • Blogiarkisto
  • Uusimmat kirjoitukset

Aiheita

Aarteet Asuminen Blogit Byrokratia Drupal Elokuva Elokuvat Elämä Huumori Juhlat Keräily Kielenhuolto Kirjat Kotiseutu Kulttuuri Luonto Maailmanmeno Matkailu Meemit Meta Mopoilu Musiikki Nostalgia Näytelmä Nörttäys Ooppera Palvelu Peeloilua Pelit Perhe Politiikka Pukeutuminen Puutarha Rakentaminen Rakkineet Ravintolat Ruoka Sanaleikit Sarjakuvat Skifi Suku Taide Tapahtumat Teatteri Televisio Terveys Trivia Työ Unet Valistus Virheet Vuodatukset
(kaikki aiheet)

Uusimmat kommentit

  • Myyntikeino?
    42 viikkoa 1 päivä sitten
  • Jos Swift eläisi, saattaisi
    42 viikkoa 5 päivää sitten
  • Satunnainen
    43 viikkoa 6 päivää sitten
  • Oliko tämä satunnainen
    44 viikkoa 11 tuntia sitten
  • Ultra bra
    44 viikkoa 2 päivää sitten
  • Sanan painoindeksi
    45 viikkoa 1 päivä sitten
  • Selittely
    48 viikkoa 2 päivää sitten
  • Ole luonani aina
    48 viikkoa 2 päivää sitten
  • Ensimmäinen annos?
    49 viikkoa 2 päivää sitten
  • Keeping It Real
    49 viikkoa 2 päivää sitten
  • blogi
  • luetut
  • katsotut
  • palaute