Komisario Gordionin solmio

Vihjailtuani koko alkusyksyn, että uusi pipo olisi mainio idea esimerkiksi joululahjaksi, sain yllättäen tyttäreltäni jo isänpäivälahjaksi "arvopaperin", jossa luki: "Tällä kupongilla teen sulle pipon". Lisäksi oli pienemmällä tekstillä: "(jos etsit itse kivan ja helpon ohjeen ja ostat langan)". En heti marraskuussa ennättänyt ohjeita etsiä ja lankakaupassakin jäi käymättä, mutta kun pakkaset kovenivat ja päätä alkoi palella, oli aika pistää toimeksi.
 
Ensiksi selasin koko netin läpi etsiessäni sopivaa ohjetta. Löysinkin lopulta ja kun tyttäreni ohjeen luettuaan suostui sen mukaan kutomaan, suunnistin lankakauppaan. Langat tyttärelle ja odottamaan kesää... ei, vaan kovempia pakkasia. Niitähän on tässä jo ollutkin ja melkein joka päivä olen muistanut kysyä, kuinka pipon kutominen etenee. Vastausmutinasta ei ole oikein mitään voinut päätellä, mutta ilmeisesti nyt hiihtolomalla on projektille annettu aikaa ja tarmoa, sillä noin tunti sitten tuli valmiiksi. Nyt minulla on "Jussin rock-henkinen pipo". Kiitokset vain Marjutille ohjeen kirjaamisesta nettiin ja tyttärelleni kutomisesta (vai onko se neulomista?). Kyllä nyt kelpaa kulkea ulkona, tuumii nimimerkki "ylpeä isä".