Komisario Gordionin solmio

Tänään tuli vettä taivaalta oikein kunnolla. Varsin mainio päivä siis mennä aistimaan purjehduselämää eli Aurajoen rantaan isoja laivoja katsomaan. Arvelin, että kehno sää pitäisi "amatöörit" loitolla ja olinkin oikeassa. Ihmisiä toki oli ihan riittävästi, mutta mistään kauheasta ruuhkasta ei ollut pelkoa. Rihkama- ja karkkikauppiaiden kojut huusivat asiakaspulaansa.
 
Emme edes yrittäneet saada autoa parkkiin (sanaleikki) ihan jokirantaan, joten jätimme sen Martinmäkeen entisen Betanian kirkon kohdalle ja kävelimme siitä lievässä tihkusateessa urheilupuiston editse, joen ylitse länsirannalle ja sitten satamaan asti. Satamassa nousimme Nauvon lossille, joka oli siirretty varta vasten kuljettamaan ihmisiä joen ylitse ylimääräisenä "förinä".
 
Lossimatkan aikana alkoi sataa kunnolla. Minulla oli toki sadetakki, mutta housut ja kengät imivät vettä niin, että käveleminen muuttui raskaaksi. Vesi oli lämmintä sentään, joten kylmettymään ei päässyt.