Komisario Gordionin solmio

Vietimme vappuaattoa ulkona eli kotipihalla. Kokosin vaimoni ostamat puiset viljelylaatikot ihastellen sitä, kuinka hyvin osat sopivat toisiinsa ilman väkivaltaa. Seuraavaksi yritin saada moottoripyörääni käyntiin. Turhaan. Käynnistysmoottori kyllä "pörisi", mutta kone ei käynnistynyt. Kenties polttoaine mennyt huonoksi tai jotain. Ei voi tietää, jos ei ymmärrä moisista.
 
Avasin oluttölkin ja virittelin grillin kuntoon. Emme kuitenkaan ihan tarjenneet syödä ulkona. Jaksoimme ruokailun jälkeen vielä katsoa elokuvan Tulikärpäsiä puutarhassa. Se eteni varsin verkkaisesti, mutta minusta se oli silti hyvä ja kauniisti kuvattu elokuva.
 
Toisin kuin monilla muilla suomalaisilla, aamulla minulla ei ollut krapulaa. (Ei yhdestä oluttölkillisestä ja parista viinilasillisesta sellaista saakaan). Tässä iässä ei oikein enää viitsikään haaskata aamujaan krapuloihin, kun ne voi yhtä hyvin käyttää ihan tavalliseen nukkumiseen. Laiskottelu rentouttaa. Makasin sängyssä puoleen päivään asti. Katsoimme Kertaus-nimisen jakson Vapaa pudotus -sarjasta DVD:ltä. Minuun siinä ollut äijähuumori upposi, vaimoon ei ei niinkään.
 
Katsoin vielä televisiosta tullutta Tähdet kertovat, komisario Palmu -elokuvaa noin puoleen väliin eli siihen asti, kun minun piti lähteä kuskaamaan tytärtäni. (DVD:llä se on meillä sekin, joten keskeyttäminen ei sinänsä vaivannut). Kävimme illansuussa Ruissalossa kävelyllä ja näimme valtavasti hanhia. Kotiin palattuamme söimme kantarellikeittoa. Sitten yritimme katsoa Kieslowskin elokuvaa Sininen, mutta se kävi niin voimilleni, että nukahdin kesken kaiken.
 
Mieleen tulee monia huonompiakin tapoja viettää vappua.