Komisario Gordionin solmio

Vaihteeksi "oikea" lomapäivä. Seuraavaa saakin odottaa tovin. Mitään kovin hyödyllistä en saanut aikaiseksi, jollei Rails-kirjan lukemista sellaiseksi katsota. Luin sentään oikeaa kirjaakin, sillä posti kantoi kirjakerhosta Vikas Swarupin uusimman (Syyllisten seurue), jota en malttanut olla korkkaamatta. Tarkistin myös puutelistani huomista Sastamalan-matkaani varten.
 
Vaimo suunnittelee auton vaihtamista, joten kävimme koeajamassa erään ehdokkaan. Sen jälkeen yritimme päästä Ruissalon Kahvilaan munkkikahville, mutta sepäs ei olekaan auki perjantaisin. Viimeksi, kun sinne yritimme, se oli mennyt juuri kiinni. En ole siellä siis vielä koskaan käynyt, mutta sieltä saatavista munkkirinkeleistä olen kuullut jo niin laveasti maalailtuja kertomuksia, että ne alkavat saada eräänlaisen ylimaallisen ja legendaarisen maineen kaikessa saavuttamattomuudessaan. Onneksi Honkapirtti oli auki. Sen ei tarvitse hävetä munkkejaan, joita voin kyllä suositella.
 
Kävin myös äreiden kaljupäisten skifistien kokoontumisessa ensimmäistä kertaa yli vuoteen (muistaakseni). Pääsin "hiplaamaan" Miamista asti roudattua iPadia ja lukemaan sillä Winnie the Pooh e-kirjaa. Alkoi tehdä mieli moista lelua, oli se sen verran tyylikäs.
 
Kotiin ennätin parahiksi nähdäkseni viimeiset minuutit Brasilian tappio-ottelusta. (Jos ihan totta puhutaan, niin MM-jalkapallo ei tänä(kään) vuonna ole minua juurikaan kiinnostanut ns. fanimielessä, mutta kieltämättä on ihan mukavaa katsoa hienoja esityksiä, jos sellaisia sattuu näkemään).
 
Nostradamuksen, Rousseaun, Hemingwayn, Pohjanpään ja Nabokovin kuolinpäivä koitui sitten Tommy Tabermanninkin lähtöpäiväksi. Kepeät mullat. Ei millään pahalla: http://www.youtube.com/watch?v=061MvCLBCrc